Myllykylän luontoa ja historiaa

Myllykylän keskusta on kauneimpia Kurikan alueen kylistä. Sen maisemaa hallitsevat metsät, pellot, talot ja maatilat sekä kylän läpi kiemurteleva Jalasjoki, joka oli 1970-luvulle saakka Suomen pisimpiin lukeutuva koski.

Näkymä padolta Jalasjoelle syystulvissa 08.10.2012. Kuva. P. P.

Tällöin kylän kohdalle Jalasjoen eteläpuolelle rakennettiin pato ja Pitkämön voimalaitokseen johtava tekoaltaan täyttökanava, jonka varrella sijaitsee Niileksen pikku voimalaitos. Kylässä on myös 1920-1930-luvun vaihteessa rakennettu Korpelan pato.

Korpelan pato 20.04.2013. Kuva: P. P.

Kurikan kalsiittikiviesiintymät sijaitsevat Myllykylän alueella. 1940-luvulta aina 1970-luvulle saakka kylässä toimi Ruskealan Marmorin (Vesiperän) kalkkikivikaivos, ns. Kalkkimäki. Kalkkikiven lisäksi sieltä on tehty myös jaspislöytö.

Kalkkimäen ohella tutustumisen arvoinen kasvillisuudeltaan on myös Jalasjoen ranta. Lisäksi kylästä löytyy suojeltuihin luontokohteisiin kuuluva Sikamäen lehto ja lintujärvenä tunnettu Kurjenjärvi. Myllykylän suometsistä kannattaa mainita varsinaisiin korpiin kuuluva, erittäin uhanalaiseksi arvioitu metsäkortekorpi. Kylän lähteistä saavat vetensä useat vedenottamot.

Jalasjoen rantaa. Kuva: P. P.

Myllykylän erityispiirteisiin kuuluu myös sen historiallisuus: kylästä on löydetty kivikauden vanhimmalle jaksolle, varhaiskampakeraamiselle ajalle (n. 8 600 eKr.) kuuluneita useita asuinpaikkoja sekä kivikautisia esineitä ja kvartseja (kvartsiydin ja -iskoksia), samoin kuin muita historiallisia esineitä, kellareita, tulisijan paikka ja tervahautoja.

Myllykylässä on ollut aiemmin ei vain yksi, vaan yhteensä kolme myllyä. Vuokramyllynä 60-luvulle saakka toiminut, 1800-1900-luvun taitteessa rakennettu, ns. keskimylly lahjoitettiin 70-luvun lopulla Kurikan museonmäelle. Kaksi muuta myllyä, Koskisen ja Tuimalan myllyt ovat toimineet 1900-luvun alussa.

Käräjävuorella on tiedon mukaan istuttu käräjiä, mutta paikalla olleet käräjäkivet on kuljetettu pois. Kurikan ja Koskenkorvan rajalla sijaitseva Nuijamiesten muistomerkki on tehty Käräjävuoren kivestä: se vedettiin miesvoimin  Käräjävuoresta vuonna 1925. Käräjävuoren graniittia on toimitettu rakennuskiviksi eri puolille Suomea: Kurikan kirkon pihassa oleva tienviitta on tehty Käräjävuoren vaaleasta graniitista 30-luvulla. Käräjävuoresta on mahdollista yhä louhia hautakiviä - aiemmin sieltä on louhittu myös katukiviä Kurikan lisäksi Seinäjoelle ja Vaasaan asti.

Ks. myös jäiden lähtö Jalasjoesta.

Julkaistu 18.06.2011, päivitetty (linkkejä lisätty) 19.09.2014.